Syksyä

Sitten viime päivityksen on tapahtunut paljon, hyvää ja pahaa. Ei tiedä mistä aloittaisi. Tässäpä tulee mahdollisesti hyvin sekavaa tekstiä meidän alkusyksystä. Kuvien kanssa tottakai.

Emma, Bella ja Into pääsivät käymään Bellan tyttären Ellin kotona. Ilta oli kaunis, aurinko paistoi ja koirat pääsivät uimaan. Tuona päivänä oli vielä niin kesäistä. Tätä kirjoittaessa ulkona on syksyisen koleaa ja sateista. 
Into, Bella, Emma & Elli, sekä taustalla toinen Emma(suomenlapinkoira), joka kuvan ottamisen jälkeen on siirtynyt koirien taivaaseen.

 Into Emma ja Bella uimassa. 

Into,Emma,Elli ja Bella sekä Sami

Sain myös ilokseni nähdä videon Ellin, 15kk susitestistä. Olen hyvin ylpeä siitä, miten hienosti nuori Elli toimi testissä. Tässä kirjallinen arvostelu, joka ei kerro koko totuutta. Video antoi tilanteesta paremman kuvan. 

Alkusyksyyn on mahtunut myös rallykisat Joensuussa ja Kuopiossa. Ilmoittauduin innoissani, koska olivat niin lähellä ja koska halusin testata meidän valmiutta etenemiseen ylempiä luokkia kohti. Harmittaa vähän, etten malttanut jättää edes toisia kisoja tuonnemmaksi. Selkeästi meillä on nyt havaittavissa, että koirilla ei paletti pysy riittävän hyvin kasassa, koska on liian kivaa. Ylemmissä luokissa ei enää riitä, että koira tekee annetut tehtävät, täytyy olla lisäksi tosi tarkka. Hutiloinnista, jota liika vauhti aiheuttaa, otetaan pisteitä pois isolla kädellä. Joensuun kisoissa olin itse lisäksi ihan kuutamolla ja TODELLA jännittynyt, joten OV:ta tuli liikaa. Ehkä jopa aiheettakin?... Nalan lupaava rallytoko uran alku ei saanut ihan samanmoista jatkoa. Joensuun ja Kuopion kisat menivät myös Nalan osalta huonommin kuin olisi voinut olettaa. Noh, muutamat hylsyt tuli kerättyä ja nyt odotellen ja treenaillen ensi vuoden alkuun. Loppu vuosi pyhitetään treeneille ja näyttelyille. 

RIP TAHVO. Sunnuntai 6.9.2015 jää mieleen surullisena ja epätodellisena päivänä. Sain aamupäivästä surullisia uutisia, Vutukan Golden Heart oli jäänyt auton alle omassa kotipihassa ja menehtyi vammoihinsa. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kasvattini, joka menehtyi (kun ei oteta lukuun pikkupikkupentuna kuolleita). Ehkä siksikin oli aika kova pala myös kasvattajalle. Harmittaa suuresti nuoren & terveen koiran kuolema, mutta elämä jatkuu. Kaikkea ikävää ei vain voi estää tapahtumasta.

 Kuvassa Tahvo ihanainen, ikää taisi tuolloin olla vajaa 6 viikkoa.

Inton pentukurssi Savon Nuuskujen ryhmässä alkoi syyskuun alussa. Treenit ovat olleet kaksi kertaa viikossa ja Into on edistynyt hienosti! Mennessämme kurssille Into osasi ottaa kontaktia, istua (edessä ja sivuilla), mennä maahan seisomisen kautta ja istumisen kautta sekä seisoa käskystä. Seuraaminen oli lähinnä loikkien seuraamista. Nyt poika osaa seurata aivan upeasti (niin kauan kun keskittymiskykyä riittää) ja muita tuttuja taitoja olemme saaneet vahvistettua. Olemme päässeet tekemään luoksetuloharjoituksia, häiriön alla. Eipä Into silloin vilkaisekaan muita, syöksyy mamin jalkoihin :). Paikalla olot... Se on meillä vielä ihan alkutekijöissään! Ennen kurssia niitä ei oltu edes harjoiteltu, minulle se ei ole ykkösprioriteetti niin on jäänyt. Tähän asti on riittänyt, että osaa odottaa hihnaan sidottuna/häkissä/autossa omaa vuoroaan, ns. "tokopaikallaolo" on ollut tarpeeton. Into on virrakas, ja kova mamman perään. Ideaa ollaan nyt opeteltu, mutta matkan on oltava todella pieni, muuten pylly nousee ja poika siirtyy lähemmäksi. 

Into ensimmäisen kurssikerran päätteeksi :)

Ensimmäiset Fazereiden PEVISA- tutkimukset on tehty ja kivalta kuvat näyttäneet. Toivottavasti Kennelliiton päässä arviot samanlaisia. Neljän koiran lonkka- ja kyynärtuloksia odottelemme tällä hetkellä. Silmät on  katsottu vasta yhdeltä, Elliltä ja terveet olivat!

PRA geenitestituloksia saimme viime viikolla Ruotsista, SLU labrasta. Yllätyksekseni Mörkö, Bella ja Emma ovat PRA2 kantajia. Hieno homma, että satsasin tähänkin tutkimukseen. Tärkeää tietoa minun tulevaisuuden pentusuunnitelmien kannalta. Jatkossa näiden koirien partnerit valitaan niin, että ovat tutkitusti PRA2 suhteen "clear" eli normaali. PRA1 oli "clear" kaikilla näistä kolmesta. Nuppu oli kummankin PRA:n suhteen puhdas. 

Olen taas opiskelija! Uuden oppimisen aikaa, ammattimaisen kouluttamisen harjoittelua. Ja vähän trimmauksenkin. Olen täynnä intoa ja ideoita, katsotaan mihin aika ja jaksaminen todellisuudessa tulee riittämään. Koulupäiviä minulla on muutama kuukaudessa, muutoin teen normaalisti töitä & perehdyn asioihin omatoimisesti. 

Muuramessa Pentunäyttelyssä hurahti mukavasti lauantai 12.9. Sääukko suosi ja tuloksetkin ovat miellyttäviä. Samaan aikaan Anu ja Rina (Vutukan Fazerina) tokoilivat ensimmäistä kertaa.  Rinalle ALO1 tulos! Jes. 

 Vutukan Golden Dream "Demi" pikkupentujen 3KP

 Into VSP-pentu!

 Into ja Demi näyttelyn jälkeen. Nämä kaksi ovat niiin samanoloisia! Nopealla vilkaisulla näitä ei kyllä tunnista. Demillä on toki paljon kevyempi ja tyttömäisempi pää ja Intolla komea äijä pää jo. 

 Meidän pienimmäinen ja palkinnot

 Intoa naurattaa :). Hymyilytti se arvostelu kyllä hihnan toista päätäkin... Inton ja Demin lisäksi näyttelyssä olivat edellä mainittujen veli Tomppa pikkupentujen 3. sijalla ja Tuiskun tytär Kerttu, joka sijoittui pienten narttujen 4KP!

Tässä vertailun vuoksi Into vajaa pari viikkoa ennen näyttelyä. ON se KASVANUT vajaassa parissa viikossa mahdottomasti!

VEPE kauden päättäjäistreenit pidettiin 13.9. sunnuntaina. Sää suosi sinäkin päivänä ja mukana olleet Bella ja Nuppu saivat jäädä hyvillä mielin "talviteloille" tästä lajista. Kumpikin teki hommia oikein kohtuullisesti ja vetivät venettä rantaan. Nyt mietintämyssy päässä, jatkammeko tätä valtavasti aikaa vievää harrastusta vielä ensi kesänä vai onko annettava enemmän aikaa muille jutuille. Alku kausi oli meidän osalta hyvin tahmea ja omaa itseluottamusta ja nollauskykyä on pakko kasvattaa ennen seuraavaa kautta. 

Bellan agilityily jatkuu taas kesätauon jälkeen! Kaksi kertaa olemme päässeet treenaamaan tauon jälkeen ohjatusti ja ei voi kun sanoa, että HYVÄ BELLA! On sillä herneet törmäilleet oikein urakalla. Ehkä ohjaajakin on jotain sisäistänyt. Varsinkin toinen kerta meni omaltakin osaltani putkeen. Kiva saada hyvää palautetta omasta ohjaamisesta tästä minulle niin vaikeasta lajista!

Kotielelyä:

 Bellan kanssa sylitysten. Parasta laatuaikaa!

 Peppi seuraa, lenkkitreenailua aktivoinniksi.

Syksyn tullen on taas aikaa tehdä perhelenkkejä! KHAM,minä ja kaikki Vutukat. KIVAA!

Lenkkeilyn lisäksi on myös aikaa treenata välillä perheen kesken!

 Kultsut rivissä :)

Emman palkkaleikki onnistuneen pussiharjoituksen jälkeen.

Taika mummunen täpinöissään, NY REENATAAN!