Koirien harrastuksiin on viime aikoina panostettu kovasti.
Taikan kanssa aloitettiin DOBO kurssi & tilasin samantien meille oman DOBO pallon. Pallo on jo kotona ja ekat itsenäiset harjoitukset sillä tehty. Suunnitteilla olisi tammikuussa jatkaa DOBOilua jatkokurssin merkeissä.
Torstaina 29.10 testasimme Sorsasaloon perustetun koirakylpylän, Aaltotassun. Vauhdissa mukana olivat tällä kertaa Emma ja Emman poika Tomppa. Äitilapsi uinti meni oikein hyvin, hauskaa oli. Kotiin tuomisina minulla oli väsynyt ja onnellinen noutaja!
Aiomme jatkossakin käydä nauttimassa talvikauden aikana lämpöisestä uimavedestä koirien kanssa!
26.10 maanantaina käytin kolme Fazerilaista sijoituskoiraani, Dumlen, Even ja Rinan silmätarkastuksessa samalla, kun Mörkön ja Bellan umpeutuneet silmätarkit uusittiin. Kaikilla viidellä terveet silmät! Jes!
7.11. osallistuimme isommalla porukalla Koiraralli mätsäriin Siilinjärvellä. Mukana menossa olivat meidän omat Taika, Mörkö, Peppi, Into ja Bella sekä sijoitus-Dumle, kasvatit Elli ja Tomppa esittelemässä kultaistanoutajaa ja cairnterrieriä rotuna mätsäriväelle. Lisäksi osallistuimme eri luokkiin koirien kanssa. Menestystä tuli vaihtelevasti, mainittakoon Mörkön osallistuminen JH kisaan siskoni Inkan kanssa 3. palkintosija, Pepin osallistuminen seniorisarjaan ekaa kertaa PUN3 sijoituksella. Tuomarilta tuli isot kehut Pepin hyvästä lihaskunnosta! Tuntui erityisen hyvältä, sillä tuomari oli koirahieroja. Into voitti sinisen saaneet pennut ja pääsi näin pyörähtämään BIS kehässä. Pääsimme jatkoon, mutta tällä kertaa emme yltäneet ihan 4. parhaan joukkoon. Olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen pikkumieheen, joka sijoittui koko mätsärin kuuden parhaan joukkoon! Huippu hienosti käyttäydytty vain 8kk vanhalta pennulta. Paikkana kaikuva parkkihalli olisi voinut olla pelottava, mutta Into ja muutkin koiramme kulkivat & käyttäytyivät mallikelpoisesti, jopa liukuportaat oli ihan arkipäivää. Edes siinä vaiheessa kun lensin liukkaissa liukuportaissa persuuksilleni, ei Into ollut millänsäkään.
Syksy ei ole yleensä ottaen lempivuodenaikani, pimeys, kura ja sade ei saa minusta parhaita puoliani esiin. Onneksi syksyynkin mahtuu myös hyviä säitä. Alla olevassa kuvassa lenkkeilemme upeassa säässä lokakuun lopulla ystäväni kanssa. Koirilla oli kivaa, kun Täti H vietti meillä muutaman päivän.
Monet miettivät usein, että kuinka tuo meidän miespuolinen kestää tätä ruljanssia, mutta KHAM on onneksi tässä suhteessa täydellinen. Sen lisäksi, että se auttaa mua kaikkien eläinten hoidossa ja mahdollistaa esimerkiksi mun harrastukset koirien kanssa ottamalla vastuun muista eläimistä siksi aikaa, se myös itsenäisesti suunnittelee eläinten tiloja jne. Yksi päivä se oli guugletellut tarvikkeita ankkojen tulevaan tarhaan ja hankki niille jo leikkimökin, joka tulee kesätarhaan käyttöön. Oli se ruokintaakin opiskellut itsenäisesti :D.
Millaista on olla eläin? Super hyvä ja mielenkiintoinen kirja!Kansikuvassa on koira, mutta kirja käsittelee kaikkia eläimiä. Ostimme tämän kirjan mulle synttärilahjaksi lokakuussa.
Tuntuu kivalta, kun joku ulkopuolinen pistää merkille, kuinka olemme panostaneet karvaisiin/sulkaisiin perheenjäseniimme. Joskus meinaan vaan jäädä sanattomaksi kommenttien vuoksi. Kun viikon sisään kaksi kertaa ihmeteltiin minun ja koirieni välistä lämmintä & läheistä suhdetta jopa sanoilla "palvoo sinua" en voi olla kuin hämilläni. Eläinalan ammattilaisena olen kyseenalaistanut, voiko koira oikeasti palvoa omistajaansa. Oli niin tai näin, pohdinnan tuloksena olen melko varma, miksi koirani palvovat tai "palvovat" minua. Olen varma, että se johtuu siitä, että minä "palvon" koiriani. Nykyisin koulutusfilosofiani pohjautuu koko ajan enemmän ja enemmän eläimeni haluun tehdä kanssani, pyrin enemmän ja enemmän siihen, että olisin itse lemmikkini silmissä jotain superkivaa ja turvallista. Semmoinen ihminen, jonka lähellä on HYVÄ olla.
Taika ihana osaa nauttia elämästä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti