Tein reissun Tarton näyttelyyn Bellan, Inton ja kasvatti Demin kanssa. Tällä kertaa KHAM jäi kotiin huolehtimaan muista muruista ja meillä oli matkaseuralaisena HERRA B omistajansa kanssa.
Minulla oli torstaina iltapäivällä asioita hoidettavana Kuopiossa, josta lähdimmekin kultsukolmikon kanssa kohti välietappi Ylöjärveä. Yövyimme Herra Been kotona. Olen ylpeä siitä, miten kivasti mun hulina juniorit loppujen lopuks osasivat olla kylässä. Bella kypsässä neljän vuoden iässä olikin jo varsin tottuneesti. Tosin Bella on sen verran mamman perään, että taisi esim. mun suihkussa ollessa odottaa oven takana :D.
Bella mun jaloissa "majatalon" aamupalalla
Laivamatka sujui mukavasti, tällä kertaa laivassa ollessamme oli hyvin tyyni sää. Koirulit olivat levollisia ja nukkuneen näköisiä autolle palattuamme.
Alkuillaksi saavuimme Tarttoon hotelliin, joka on oppilaitoksen pyörittämä. Siisti paikka oli. Edullinen koiramaksu, 7e/koira/viipymä. Parkkitilaa paljon, lähellä ihanat ulkoilualueet ja rauhallinen seutu. Aamupala ok hintaluokkaan nähden. Paukkupakkasista huolimatta lämmin huone. Ainoat pienet miinukset oli jääkaapin puuttuminen ja suihku ei sopiva koiran pesuun. Se tosin ei meitä nyt haitannut, sillä koirat oli pesty etukäteen.
Perjantai- iltana lenkin jälkeen koko porukalla herkuttelua ja löhöilyä. Koirat saivat puruluut, ite tuli syötyä suklaata ja muuta. Tässä alla olevassa kuvassa muuten on kolmen talouden koiria. Sopuisasti pysyivät omilla luillaan. Ei ihan itsestäänselvää. Tämän rodun ja yksilöiden erityispiirre.
Hotellihuoneessa rentoilua:
Minun se pitää aina "koristautua" näyttelyitä varten. Marraskuun Jyväskylän näyttelyssä silmä mustana, tällä kertaa turbohuulena. 10 v sitten viimeksi ollut herpes huulessa. Nyt tuli tuosta noin vaan kaksi herpesrakkulaa ylähuuleen. Järkyttävä kirvely ja turvotus.
Valitettavasti mun kauneuden hoidosta ;) ei ollut apua kehässä tällä kertaa. Muistoksi jäi tällä kertaa hyvä mieli koirien esiintymisestä ja käytöksestä näyttelypaikalla sekä parit ERIt ja EH:t koiruuksille. Ei siis mitään kiikkustuolissa muistan tämän näyttelyn kamaa, mutta enpä nakuine koirineni odottanutkaan kovin korkeita sijoituksia. EI mene meillä nämä turkkiasiat ikinään niin, että silloin kun minun olisi hyvä näyttelyissä kiertää ois turkit parhaimmillaan. Ammatin varjopuolena kesät tahtoo olla liian kiireisiä kierrettäväks kehästä toiseen. Ja onhan nuo meidän junnut tosi rippikouluikäisen pojan näköisiä verrattuna joihinkin, älyttömän nopeasti kehittyneisiin koiriin.
Kotiutuminen reissusta meni vanhan kaavan mukaan. Eli kotona noin 2.45. Siis yöllä. Siihen pienet huikopalat ja kotona ikävöineiden murujen hellittelyt. Kolmen jälkeen nukkumaan ja herätys noin klo 6. Rentouttavaa ja virkistävää :D.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti